Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston, luuston ja lihaksiston kehityksestä. Mutta ympäristön virikkeet, yksilön persoonallisuus ja oma motivaatio motoristen taitojen harjoitteluun vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja kukin lopulta hallitsee. Lapsen on saatava kehittyä rauhassa ja saavuttaa vaadittava kypsyystaso uuden motorisen taidon oppimiseen.
Motorisen kehityksen voidaan katosa noudattavan kolema päälinjaa. Ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin. Lihasten säätely kehittyy myös proksimodistaalisesti eli keskeltä äärialueille. Lpasi hallitsee olkavarsien liikkeet ennen kyynärvarsien liikkeitä ja ranteen liikkeet ennen hienomotoriikkaa vaativia sormiliikkeitä. Kehitys etenee siis kokonaisvaltaisista liikkeistä eritytyneisiin liikkeisiin.
Motoriikan kehityksen vaiheet
Vaihe 1: Sensorimotoriikka ja refleksit. Aiemmin uskottiin, että vastasyntynyt toimii pelkästään refleksien ja heijasteiden avulla. refleksit ja kehitysheijasteet ovat synnynäisiä, automatisoituneita liikeitä, joiden toiminasta vastaavat aivorunko ja selkäydin. Uudet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että vauvalla on myös paljon omista havainnoista lähteviä liikkeitä. Vauva aistii ympäristöään monella eri tavalla ja reagoi siihen aktiivisesti eikä vain passiivisti refleksein ja heijastein. Kun puhutaan sensorimotorisesta (senso- =asteihin perustuva ) kehityksestä, tarkoitetaan, että lapsi oppii astiensa avulla reagoimaan ympäristönsä ärsykkeisiin, että lapsi esimerkiksi kurottelee kädellään värikästä lelua kohti.
Moron heijaste on vastasyntyneen tärkein kehitysheijasteista. Se saadaan aikaan jokaisella terveellä vastasyntyneellä siten, että lasta kohotetaan alustalta vasemmalle kädellä oikein käden tukiessa päätä. Kun pään annetaan yhtäkkiä pudota vähän matkaa, lapsi ojentaa molemmat yläraajansa ja alaraajansa symmetrisesti. Tämän heijasteen puuttuminen viittaa vakavan aivovaurioon. heijäste häviää 3kk ikään mennessä. Myös etsimis- ja ihmemisheijaste ovat tärkeitä kehitysheijasteita. Nämä heijasteet saadaan esiin kutittamalla lapsen poskea ja antamalla lapsen suuhun äidin rinta. lapsi kääntää silloin päätään ja haamuilee ja alkaa imeä saatuaan rinnanpään suuhunsa. heijaste säilyy ensimmäisten elinkuukaisien ajan.
Asymmetrinen tooninen niskaheijaste saadan aikaan kääntämällä lapsen päätä sivulle. Tällöin saman puolen raajat ojentuvat ja vastakkaiset puolen raajat vetäytyvät koukuun. Tämän heijaste säilyy terveellä vastasyntyneellä parin kukauden ikään. Käsien ja jalkojen tarttumishijasteet voidaan todeta asettamalla etusormi kämmeneen tai jalkapohjaan. Lpasi tartuu sormeen sormillaan tai varpaillaan. Heijaste ilmenee 3 ensimmäisen elinkuukauden aikana.
Kävelyheijaste ilmenee vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan. Kun vauvaa kannatetaan kainaloista pystyasennossa ja hänen varpaillaan kosketetaan alustaa, hän alkaa kävellä. Tämän refleksin omaista toimintaa eikä suinkaa merkki valmiuksista opetella kävelemistä. Suojeluheijasteet ovat kehittyneempiä refleksejä, eikä lapsella ole niitä viellä syntyessään. Ensiksi kehittyvät suojeluheijasteet eteen noin puolen vuoden iässä. Tällöin lapsi ottaa alustasta käsillään vastaan, kun hänet asetetaan vatsalleen makuulle.
Suojeluheijaste sivulle kehittyy, kun lapsi oppii istumaan ilman tukea noin 9 kk ikäisenä. Hän osaa tällöin ottaa käsillään vastaan sivulle, jotta ei kaatuisi kyljelleen istuma.asennosta. Suojeluheijaste taakse kehittyy viimeisenä lähempänä yhden vuoden ikään. Tällöin lapsi osaa ottaa käsillään vastaan myös kaatuessaan istualtaan taaksepäin.
Vaihe 2: Opitut ja tahdonlaiset liikkeet
Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin, että kehitysheijasteet väistyvät. Lapsi on innostunut liikkumaan ja oppimaan uutta. Hän oppii kävelemään todennäköisemmin noin 1vuotiaana. Käveleminen avartaa lapselle kokonaisen uuden tutkimisen maailman. Kehitys on kuitenkin yksilöllistä, ja lasten välillä saattaa olla suuriakin eroja motoristen taitojen kehittymisessä.
Vaihe 3: Perusliikkuminen
Tänä aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erinlaisiin askareihin. Hän on innoissaan oppiessaan ditomaan kengännauhansa tai ajamaan pyörällä ilman apupyöriä.Innokkaalle liikkujalle sattuu koko ajan pieniä haavereita, mutta niistä ei tulisi tehdä suurta numeroa.
Vaihe 4: Motoriikan harjaantuminen
Hänen päiväänsä kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista , hyppimistä, kiipeilyä, piirtämistä kirjoittamista ja monenlaista sekä hieno- että karkeamotoriikka hiovaa toimintaa. Urheilusta tulee tärkeä osa elämää monelle tytölle ja pojalle. Motoriset kyvyt ja liikuntataidot antavat myös itsevarmuutta fyysisten muutosten kanssa kamppailevalle murrosikäiselle.
Karkeamotoriikka:
Karkeamotoriikan kehityksessä on lasten välillä suuria eroja. tasapainon kehittyminen näkyy myös siinä, että lapsi haluaa kiipeillä esim. puissa. Kaksivuotiaana laps kävelee portaissa tasa-askelin, potkaisee palloa ja osaa pukea päälleen osan vaateistaan.Kolmevuotiaana lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä polkypyörällä, kävelee portaat vuoroaskelin ja osaa pukeutuessaan laittaa napit itse kiinni.
Hienomotoriikka:
Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä. Noin 4-5 kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisottessaan olevaa esinettä kädestä toiseen. Lapsen tarttumisrefleksi katoaa noin kahden kuukauden iässä, niin että hän pystyy tarttumaan tahdonalaisesti jo yhdellä kädellä. Kahden vuoden iässä lapsi käyttämään kynää, mutta pitää sitä vielä kämmenotteessa.
Lähde: Aaltonen., M., Ojanen., T., Sivén.,R., Vihunen., M., Vilén. Lapsen aika 2000 WSOY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti